Rakennusalalla on tärkeintä ihminen – ilman ihmissuhdetyötä projektit eivät suju

Bravidan iv-urakoinnin yksikönjohtaja Pekka Partanen tietää, että rakennusalalla yrityksen menestys on kiinni sen taidosta kuunnella asiakkaita ja työntekijöitä – siis hoitaa ihmissuhteita. Tulokselliseen tekemiseen kannustaa ennen kaikkea työilmapiiri, joka Bravidassa on syntynyt sekoituksesta monia eri yrityskulttuureita.

Bravidan Etelä-Suomen iv-urakoinnin yksikönjohtaja Pekka Partanen luotsaa kahdeksan projektipäällikön, kahden valmistuvan insinöörin, yhden tarjouslaskijan ja kahdentoista iv-asentajan muodostamaa miehistöä. Projektien kokoluokat vaihtelevat muutamasta sadasta tuhannesta eurosta yli viiden miljoonan euron urakoihin.

”Olemme tehneet urakoita niin saneerauskohteisiin kuin uudiskohteisiinkin. Meidän porukastamme on oltava todella ylpeä: tämä joukkue on ammattitaitoinen, motivoitunut ja tuloshakuinen”, Partanen sanoo.

Bravidan iv-yksikköä johdetaan useiden vuosikymmenten kokemuksella. Partasen ura ilmanvaihdon parissa alkoi jo peruskouluiässä isän ja myöhemmin isän veljen johtamassa ilmanvaihtoyrityksessä Järvenpäässä. Partanen on kerryttänyt kokemusta muun muassa projektipäällikkönä YIT:llä, Arella ja iv-urakoinnin osastopäällikkönä Skanskalla. Vuonna 2015 Partanen siirtyi Ilmastointiliike Halmesvaaran toimitusjohtajan pestistä Bravidalle yrityskaupan myötä.

”Olen viihtynyt Bravidalla. Meillä on hyvä maine, vaikka olemme aika nuori toimija Suomessa. Bravida on asiakkaalle iso ja turvallinen toimija, joka suoriutuu isoistakin projekteista ammattitaidolla”, Partanen sanoo.

Liian tiukat aikataulut painavat alaa

Rakennusalan maine yleisesti on Partasen kokemuksen mukaan viime vuosina heikentynyt. Töitä tehdään entistä kovemmassa paineessa, ja kaikkea ohjaavat eurot. Se näkyy myös uutisoinnissa: media kertoo epäonnistumisista ja aikataulujen venymisestä. Esimerkiksi ilmanvaihtoyksikkö tekee urakoita isompien rakennusliikkeiden aliurakoitsijana. Rakennusliikkeet puolestaan kilpailuttavat urakat usein tiukkaan.

”Valitettavasti talotekniikka-ala on sen myötä edelleen ikään kuin joustavana osapuolena. Aikataulut tehdään liian tiukoiksi ja urakat kilpailutetaan jo alkuvaiheessa niin moneen kertaan, että siinä menetetään arvokasta rakennusaikaa. Takaraja ei puolestaan jousta”, Partanen kuvaa.

Kenttä on muuttunut myös muutoin, myös parempaan: esimerkiksi tietomallintamista käytetään rakentamisessa entistä enemmän ja digitalisuus on tullut vahvasti talotekniikka-alalle. Paperia tarvitaan yhä harvemmin, vaikka paperikuvien kanssa vielä työmaalla toimitaankin.

Ihmissuhteet ovat rakennusalalla kaiken a ja o

Tärkeintä on edelleen kuitenkin hyvät henkilösuhteet, Partanen sanoo. Niiden merkitys on jopa viime vuosina korostunut.

”Tekniikka ja muu kulkee siinä ohessa suunnitelmien, määräysten ja ohjeiden mukaan: se menee kyllä omalla painollaan. Mutta jos ihmissuhteita ei hoideta, projektit eivät suju. Lisäksi työn tekemisessä pitää olla tietty nöyryys: työt tehdään sopimuksen mukaisesti ajallaan ja laadukkaasti. Samalla toki huolehditaan myös omista oikeuksista”, Partanen toteaa.

Erityisen tärkeää on toimiva työyhteisö ja hyvä ilmapiiri, jotka auttavat jaksamaan ja kannustavat työn tekemisessä.

”Bravidalaiset tulevat monen eri yrityksen taustoista, ja meillä on valtavasti kokemusta ja osaamista. Kaikilla on kuitenkin ollut erilainen yrityskulttuuri ja eri toimintatapa. Erilaiset yritystaustat ovat Bravidan työkulttuurin voimavara ja rikkaus: on valittu kunkin yrityskulttuurin parhaita puolia ja jätetty huonompia pois”, Partanen sanoo.