Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttäjäkokemustasi. Evästeet

Tätä mieltä minä olen: Aurinkosähkö ei ole uskonasia

Tätä mieltä minä olen -juttusarjassa bravidalaiset paneutuvat rakennusalaa koskeviin ajankohtaisiin väitteisiin, onnistumisiin ja ongelmakohtiin. Sarjan viidennessä osassa Bravida-konserniin kuuluvan Savon Aurinkoenergian myyntijohtaja Mikko Isokangas pohtii, miksi aurinkosähköä edelleen vierastetaan ja mikä sen potentiaali Suomessa todella on.

  • Lehdistötiedotteet

”SUOMI on auringonsäteilyn määrässä Keski-Euroopan maiden luokkaa. Aurinkoenergiaa saadaan talteen talvellakin, myös pilvisellä säällä. Aurinkovoima on lisäksi energiamuoto, jota me ihmiset emme voi kuluttaa loppuun: aurinko on ja tuottaa energiaa ihmisen toiminnasta riippumatta – ja tekee sen ihan ilmaiseksi.

Silti aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on lilliputin luokkaa: vuonna 2020 aurinkovoimalla tuotettiin vain 0,4 prosenttia sähkön kulutuksesta. Miksi?

Väitän, että suurin yksittäinen syy on perusepäileväinen luonteemme. Olemme juurtuneet vanhoihin toimintatapoihin ja suhtaudumme epäillen uuteen – varsinkin jos uuden hyödyistä ei ole varmuutta tai selkeitä tuloksia. On helpompaa maalailla uhkia kuin mahdollisuuksia ja nähdä mieluummin haudattuja koiria kuin avautuvia tilaisuuksia. Vanhassa vara parempi, sanoo tuttu sanontammekin.

KUN PUHUN yrityksille aurinkosähköstä, minulta kysytään yleensä ensimmäisenä, mikä on takaisinmaksuaika. Usein kysyn vastakysymyksen: Mikä teillä on sähkökulutus? Liian usein vastaaja sanoo, ettei tiedä: ”Pitää kysyä siltä, joka maksaa laskun.”

Tämä ihmetyttää minua joka kerta. Yritykset pitävät sähkölaskua itsestään selvänä kulueränä, vaikka monen olisi mahdollista säästää valtavasti tuottamalla sähköä itse.

Investointi aurinkosähköön maksaa itsensä takaisin 7–8 vuodessa. Kvartaalimaailmassamme se on usein liian pitkä aika. Se, mikä takaisinmaksupuheessa jää kokonaan huomiotta, on aurinkosähköjärjestelmän pitkä elinkaari: paneelien käyttöikä on noin 30 vuotta. Takaisinmaksun jälkeen aurinkosähkö on siis puhdasta tuottoa vielä 20 vuotta. Näihin laskelmiin ei kuitenkaan haluta uskoa.

SUOMI on tavoitteen mukaan hiilineutraali vuonna 2035. Jos rakennusala ei muutu, tähän tavoitteeseen ei päästä, sillä rakennettu ympäristö kuluttaa lähes 40 prosenttia kaikesta energiasta ja aiheuttaa yli 30 prosenttia päästöistä. Peräti kolme neljäsosaa näistä päästöistä syntyy rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Se tarkoittaa, että kulutusta on pakko vähentää ja energiatehokkuutta parantaa – vaihtoehtoja ei ole.

Minulle kestävä kehitys laajassa merkityksessään tarkoittaa valmiutta muuttaa omia toimintatapojaan, luopua vanhasta ja oppia uutta. Usein muutoksen esteenä ovat asenteet ja totutut toimintatavat, niin käytettävien materiaalien kuin kaavoituksenkin suhteen. Meiltä myös puuttuu sellainen talouden mittari, joka huomioisi sekä tuoton että vaikutukset kestävään kehitykseen.

KUN KYMMENEN vuotta sitten aloitin alalla, meille naurettiin. Onneksi ei enää. Uskon, että aurinkosähkö yleistyy, kun tietoisuus lisääntyy ja yhä useampi yritys asettaa vähähiilisyyden tavoitteekseen.

Aurinkovoimalla voidaan tuottaa kolmasosa sähköstä, joissakin tapauksissa jopa puolet. Hyödyntämätöntä potentiaalia on valtavasti.

Kyse ei ole uskonasiasta, vaan faktasta.”