Talotekniikan avulla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä sähkölaskuun

Euroopassa valmistaudutaan tulevana talvena energiakriisiin, josta voi tulla pitkäkestoinen. Tarvitsemme useita keinoja energiapulan ratkaisemiseen. Talotekniikka ja automaatio tarjoavat yhden tien, kirjoittaa Bravida Finlandin toimitusjohtaja Marko Holopainen.

  • Lehdistötiedotteet

Euroopassa valmis­taudutaan tuleva­na talvena energia­kriisiin, josta voi tulla pitkäkestoi­nen. Professori Veli- Pekka Tynkkynenehdotti Kauppalehdessä (KL 1.8.), että räikeästi ihmisoikeuksia rik­kovien valtioiden kanssa ei käytäi­si kauppaa. Suhteet Venäjän kanssa tuskin palautuvat ennalleen, joten tarvit­semme useita keinoja energiapu­lan ratkaisemiseen.

On todennäköistä, että energia­kauppa Venäjän kanssa loppuu vä­hitellen ja pysyvästi. Se ohjaa kan­sainvälistä energiakauppaa mui­hin lähteisiin ja vauhdittaa koti­maisten vaihtoehtojen kehittä­mistä. Energian säästämiseen kiinnitetään samalla entistä enem­män huomiota.

Talotekniikalla voidaan vai­kuttaa merkittävästi kulutukseen, sillä rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kaikista kasvihuone­kaasupäästöistä. Talotekniikan osuus rakennus­ten hiilijalanjäljestä rakentamisen aikana on kymmenen prosenttia, mutta itse rakennusten käytön ai­kainen osuus hiilijalanjäljestä on 95 prosenttia.

Vaatimukset energiankulutuk­sen vähentämisestä kasvavat, ja talotekniikalla voidaan vaikuttaa niin kiinteistön käyttämään ener­giaan kuin vaihtoehtoisten läh­teiden käyttämiseen. Kiinteistö­jen sisällä on monia keinoja paran­taa energiatehokkuutta, olipa kyse asuintalosta, toimistosta tai teolli­suuskiinteistöstä.

Talotekniikkajärjestelmiä oh­jaavalla automaatiolla saavute­taan huomattavia säästöjä, kun esimerkiksi valaistus ja sisälämpö­tila muuttuvat aina tarpeen mu­kaan. Jätevesistä, ilmasta ja muis­ta lähteistä voidaan tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla saa­da hukkaenergiaa uudelleen käyt­töön. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla voidaan melko helposti lisätä uu­siutuvan energian käyttöä, ener­gian varastointia, parantaa kulu­tuksen joustavuutta tarpeen mu­kaisesti, tuoda älyverkkoon liitty­viä ratkaisuja ja energiatehokkaita laitteita sekä järjestelmiä kiinteis­töihin.

Energiatehokkuus syntyy koko­naisuudesta. Toimiva automaatio­ ja ohjausjärjestelmä on työkalu kokonaisuuden hallintaan, koska se integroi eri toiminnot energia­taloudellisiksi kokonaisuuksiksi. Mittaus­ ja seurantatietojen avul­la löydetään poikkeamat ja muu­tokset energiankäytössä ja olosuh­teissa.

Rakennusten energiankulutus­ta ja tehohallintaa voidaan auto­maation avulla parantaa, ajoittaa, hallita, seurata ja tehdä näkyväksi. Sähkö­ ja lämmityskuluissa näky­vä säästö vaihtelee kiinteistötyy­peittäin ja automaatiotason mu­kaan, mutta 10–30 prosentin sääs­tö on hyvin todennäköinen.

Hyvin toimiva järjestelmä ottaa huomioon muun muassa ulkoläm­pötilan, tuulen, ihmisten läsnä­olon, sisälämpötilan ja valaistuk­sen voimakkuuden. Talotekniikas­sa ratkaisevat tekijät ovat laatu ja onnistunut optimointi. Toimiak­seen kunnolla järjestelmän on saa­tava ajantasaista tietoa kiinteistön kaikista mittausantureista, minkä jälkeen vaaditaan toimivat algorit­mit ja ohjelmointiosaamista.

Aurinkoenergia on yksi parhais­ta keinoista pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä ja fossiilisten polt­toaineiden käyttöä. Aurinkoenergian kasvu näyttää jatkuvan, ja keskeisten aurinko­sähkön tuotannon komponenttien hinnat laskivat vuosikymmenen aikana 90 prosenttia, tosin aivan viime aikoina maailmantilantees­ta johtuen hintatilanne on elänyt myös ylöspäin. Suomessa aurinkosähkön ky­syntä on selvästi kasvanut talo­tekniikkaan liittyvissä urakoissa, mutta olemme vielä selvästi jäljes­sä muita Pohjoismaita.

Maalämmön suosio kasvaa, kun kaukolämmön hinta nousee. Sa­moin kuin aurinkosähkössä, maa­lämmön käyttö Suomessa on vasta alkutaipaleella. Maalämmöllä voi­daan päästä jopa alle neljäsosan kaukolämmön hiilijalanjäljestä, jo­ten ei ihme, että markkina kasvaa ja moni asuntoyhtiö harkitsee siir­tymistä kaukolämmöstä maaläm­pöön. Sekä aurinkosähkössä että maalämmössä suurin pullonkaula on tällä hetkellä osaavien tekijöi­den ja materiaalin saatavuus.

Kaikkiaan uusien energiarat­kaisujen kysyntä talotekniikassa kasvaa, mihin vaikuttaa niin kiin­teistönomistajien tarve kuin myös EU:n rakennusten energiatehok­kuusdirektiivi. Tulevat vaatimuk­set ohjaavat rahoitusta kestäviin ja energiatehokkaisiin kohteisiin.

Yksi kehitystä jarruttava tekijä on kustannustason nousu. Inflaa­tio ja korkojen nousu hidastavat lähitulevaisuudessa uudisraken­tamista, mutta korjausrakentami­sessa löytyy paljon energiasäästö­potentiaalia.  Kiinteistönomistajien halu hallita kustannuksia energia­tehokkuutta lisäämällä kasvaa, kun ensi talven sähkö­ ja lämpö­laskut lankeavat maksuun.

Marko Holopainen
toimitusjohtaja
Bravida Finland

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 12.9.2022