Talotekniikan avulla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä sähkölaskuun

Euroopassa valmis­taudutaan tuleva­na talvena energia­kriisiin, josta voi tulla pitkäkestoi­nen. Professori Veli- Pekka Tynkkynenehdotti Kauppalehdessä (KL 1.8.), että räikeästi ihmisoikeuksia rik­kovien valtioiden kanssa ei käytäi­si kauppaa. Suhteet Venäjän kanssa tuskin palautuvat ennalleen, joten tarvit­semme useita keinoja energiapu­lan ratkaisemiseen.

On todennäköistä, että energia­kauppa Venäjän kanssa loppuu vä­hitellen ja pysyvästi. Se ohjaa kan­sainvälistä energiakauppaa mui­hin lähteisiin ja vauhdittaa koti­maisten vaihtoehtojen kehittä­mistä. Energian säästämiseen kiinnitetään samalla entistä enem­män huomiota.

Talotekniikalla voidaan vai­kuttaa merkittävästi kulutukseen, sillä rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä ja aiheuttaa noin 30 prosenttia kaikista kasvihuone­kaasupäästöistä. Talotekniikan osuus rakennus­ten hiilijalanjäljestä rakentamisen aikana on kymmenen prosenttia, mutta itse rakennusten käytön ai­kainen osuus hiilijalanjäljestä on 95 prosenttia.

Vaatimukset energiankulutuk­sen vähentämisestä kasvavat, ja talotekniikalla voidaan vaikuttaa niin kiinteistön käyttämään ener­giaan kuin vaihtoehtoisten läh­teiden käyttämiseen. Kiinteistö­jen sisällä on monia keinoja paran­taa energiatehokkuutta, olipa kyse asuintalosta, toimistosta tai teolli­suuskiinteistöstä.

Talotekniikkajärjestelmiä oh­jaavalla automaatiolla saavute­taan huomattavia säästöjä, kun esimerkiksi valaistus ja sisälämpö­tila muuttuvat aina tarpeen mu­kaan. Jätevesistä, ilmasta ja muis­ta lähteistä voidaan tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla saa­da hukkaenergiaa uudelleen käyt­töön. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla voidaan melko helposti lisätä uu­siutuvan energian käyttöä, ener­gian varastointia, parantaa kulu­tuksen joustavuutta tarpeen mu­kaisesti, tuoda älyverkkoon liitty­viä ratkaisuja ja energiatehokkaita laitteita sekä järjestelmiä kiinteis­töihin.

Energiatehokkuus syntyy koko­naisuudesta. Toimiva automaatio­ ja ohjausjärjestelmä on työkalu kokonaisuuden hallintaan, koska se integroi eri toiminnot energia­taloudellisiksi kokonaisuuksiksi. Mittaus­ ja seurantatietojen avul­la löydetään poikkeamat ja muu­tokset energiankäytössä ja olosuh­teissa.

Rakennusten energiankulutus­ta ja tehohallintaa voidaan auto­maation avulla parantaa, ajoittaa, hallita, seurata ja tehdä näkyväksi. Sähkö­ ja lämmityskuluissa näky­vä säästö vaihtelee kiinteistötyy­peittäin ja automaatiotason mu­kaan, mutta 10–30 prosentin sääs­tö on hyvin todennäköinen.

Hyvin toimiva järjestelmä ottaa huomioon muun muassa ulkoläm­pötilan, tuulen, ihmisten läsnä­olon, sisälämpötilan ja valaistuk­sen voimakkuuden. Talotekniikas­sa ratkaisevat tekijät ovat laatu ja onnistunut optimointi. Toimiak­seen kunnolla järjestelmän on saa­tava ajantasaista tietoa kiinteistön kaikista mittausantureista, minkä jälkeen vaaditaan toimivat algorit­mit ja ohjelmointiosaamista.

Aurinkoenergia on yksi parhais­ta keinoista pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä ja fossiilisten polt­toaineiden käyttöä. Aurinkoenergian kasvu näyttää jatkuvan, ja keskeisten aurinko­sähkön tuotannon komponenttien hinnat laskivat vuosikymmenen aikana 90 prosenttia, tosin aivan viime aikoina maailmantilantees­ta johtuen hintatilanne on elänyt myös ylöspäin. Suomessa aurinkosähkön ky­syntä on selvästi kasvanut talo­tekniikkaan liittyvissä urakoissa, mutta olemme vielä selvästi jäljes­sä muita Pohjoismaita.

Maalämmön suosio kasvaa, kun kaukolämmön hinta nousee. Sa­moin kuin aurinkosähkössä, maa­lämmön käyttö Suomessa on vasta alkutaipaleella. Maalämmöllä voi­daan päästä jopa alle neljäsosan kaukolämmön hiilijalanjäljestä, jo­ten ei ihme, että markkina kasvaa ja moni asuntoyhtiö harkitsee siir­tymistä kaukolämmöstä maaläm­pöön. Sekä aurinkosähkössä että maalämmössä suurin pullonkaula on tällä hetkellä osaavien tekijöi­den ja materiaalin saatavuus.

Kaikkiaan uusien energiarat­kaisujen kysyntä talotekniikassa kasvaa, mihin vaikuttaa niin kiin­teistönomistajien tarve kuin myös EU:n rakennusten energiatehok­kuusdirektiivi. Tulevat vaatimuk­set ohjaavat rahoitusta kestäviin ja energiatehokkaisiin kohteisiin.

Yksi kehitystä jarruttava tekijä on kustannustason nousu. Inflaa­tio ja korkojen nousu hidastavat lähitulevaisuudessa uudisraken­tamista, mutta korjausrakentami­sessa löytyy paljon energiasäästö­potentiaalia.  Kiinteistönomistajien halu hallita kustannuksia energia­tehokkuutta lisäämällä kasvaa, kun ensi talven sähkö­ ja lämpö­laskut lankeavat maksuun.

Marko Holopainen
toimitusjohtaja
Bravida Finland

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 12.9.2022