Tätä mieltä minä olen: Jos hamuat kiinteistöstäsi taloudellista tuottoa, suuntaa katse osaavaan kiinteistön ylläpitopalveluun

Tätä mieltä minä olen -juttusarjassa bravidalaiset paneutuvat rakennusalaa koskeviin ajankohtaisiin väitteisiin, onnistumisiin ja ongelmakohtiin. Etelä-Suomen Service-yksikön johtajana työskentelevä Joni Salo kertoo, miten merkittävästi ylläpitopalvelu vaikuttaa kiinteistön elinkaareen.

Uutiset Helsinki Huolto ja ylläpito

Kiinteistön suunnittelu- ja rakennusvaihe saavat rakennuksen elinkaarta tarkasteltaessa usein suhteettoman suuren painoarvon. Todellisuudessa ne kattavat vain noin 20 prosenttia kiinteistön kustannuksista, mikä on melko vähän, kun tarkastellaan esimerkiksi sata vuotta toimivan rakennuksen elinkaarta. Suurin osa kiinteistön kustannuksiin, käytettävyyteen ja käyttöikään vaikuttavista toimenpiteistä tehdäänkin ylläpitoon ja käyttöön liittyen. Niihin panostaminen hyödyttää sekä lompakkoa että ympäristöä.

Kiinteistön elinkaari puhuttaa nyt, kun kiinteistönomistajien tavoitteena on minimoida kiinteistön aiheuttama ympäristökuorma ja samalla varmistaa, että kiinteistöstä saadut tuotot ylittävät siihen käytetyt kustannukset. Osaava ja riittävä kiinteistöpalvelu auttaa vähentämään käyttökustannuksia ja samalla parantamaan käyttövarmuutta. Nämä molemmat satavat lopulta kiinteistön omistajan laariin.

OLEN PISTÄNYT ILOLLA MERKILLE, kuinka nykypäivänä yhä useampi kiinteistön omistaja ymmärtää panostaa entistä enemmän rakennuksen huoltoon ja ylläpitoon. Se näkyy esimerkiksi siinä, että yhä harvemmin ostaja tarttuu halvimpaan huoltosopimukseen. Palveluhinnoista tietoinen kiinteistön omistaja tietää, että halvimmissa ylläpitosopimuksissa on pihistetty huoltotunneissa, mikä ei palvele kiinteistöä pidemmässä juoksussa. Turvallinen ja terveellisesti ylläpidetty kiinteistö säilyy myös käyttökelpoisena pidempään, jolloin esimerkiksi toimistokiinteistö pysyy todennäköisemmin käytössä myös tulevaisuudessa.

Pandemian jälkeisenä aikana moni yritys etsii keinoja henkilöstön houkuttelemiseksi etätöistä toimistolle. Pääkaupunkiseudulla uutisoitiin olevan viime vuoden lopulla* yli 480 000 neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Tyhjillään nököttävä toimitila ei tuota omistajalleen mitään, ja pahimmassa tapauksessa kiinteistön ylläpito laiminlyödään, mikä kerryttää salakavalasti kiinteistön korjausvelkaa.

MINÄ VÄITÄN, että heikosti suunnitellut ja toteutetut kiinteistöpalvelut ovat yksi syy toimistotilojen vajaakäyttöön. Toimistotilojen viihtyvyydellä ja mukavuudella on merkittävä vaikutus siihen, tuleeko työntekijä toimistolle vai viekö kotikonttori pidemmän korren.

Törmään työssäni yhä toimistokiinteistöihin, joiden huoltosopimukseen ei välttämättä sisälly ilmanvaihtolaitteiden tarkastusta ja huoltoa. Tämä on kummallista, sillä oikealla lämpötilalla ja ilmanlaadulla on iso vaikutus työntekijän viihtyvyyteen ja jopa työtehoon. Kesähelteiden saapuessa monella yrityksellä olisikin helppo sauma parantaa toimiston houkuttelevuutta. Vai kuinka monella työtekijällä on kotonaan toimistotason ilmastointi?

Myös käyttäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiinteistön elinkaareen. Tärkeintä on, että kiinteistön käyttäjä ilmoittaa havaitsemistaan ongelmista kiinteistöpalveluun matalalla kynnyksellä. Mitä nopeammin vioista ilmoitetaan huoltoyhtiölle, sitä nopeammin niihin voidaan puuttua. Pieneltäkin tuntuva epäkohta, kuten esimerkiksi vuotava hana tai wc-istuin, saattaa korjaamattomana levitä ja aiheuttaa isoa vahinkoa kiinteistölle.

Osaava kiinteistöhuolto varmistaa, että yhteydenottojen tekeminen on tehty käyttäjille mahdollisimman helpoksi. Onneksi moni huoltoyhtiö puhuu tänä päivänä tavallisen kiinteistön käyttäjän kieltä. Se madaltaa myös käyttäjän kynnystä ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön.

Lähde: *https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008548379.html
 

Yhteystiedot
Joni Salo 
Yksikönjohtaja
+358 40 585 2285
joni.salo@bravida.fi