Tätä mieltä minä olen: Kiinteistöautomaatio tarvitsee laadukkaampaa hankesuunnittelua

Tätä mieltä minä olen -juttusarjassa bravidalaiset paneutuvat rakennusalaa koskeviin ajankohtaisiin väitteisiin, onnistumisiin ja ongelmakohtiin. Tässä artikkelissa Bravidan Lahden yksikönpäällikkö Jarmo Ahonen kertoo, miten nykyistä laadukkaampi automaatiomäärittely auttaisi pienentämään kiinteistön elinkaaren kustannuksia. 

Uutiset Automaatio

Kiinteistöautomaatio on modernin rakennuksen aivot – modernissa toimistorakennuksessa voi olla yli 5000 kiinteistöautomaatio pistettä. Niiden avulla automaatiojärjestelmä säätelee rakennuksen elintärkeitä toimintoja aina valaistuksesta huoltopalvelun vikailmoituksiin.  

Ammattimaisesti suunniteltu, asennettu ja käytetty kiinteistöautomaatio on ratkaisu moniin tämän päivän rakentamiseen liittyviin haasteisiin. Moderneilla automaatioratkaisuilla voidaan esimerkiksi parantaa vanhankin rakennuksen käyttömukavuutta ja vähentää huomattavasti rakennuksen energiankulutusta. Automaatio voi lisätä vanhan rakennuksen käyttöikää, mikä omalta osaltaan vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja pienentää rakentamisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa.  

Rakennuksen käyttäjä huomaa toimivan kiinteistöautomaation siitä, että rakennuksessa on mukava olla – valaistus, ilmanvaihto ja lämpötila on optimoitu käyttötarkoituksen ja käyttäjämäärien mukaan. Kiinteistöautomaatio ei kuitenkaan ole pelkkä mukavuustekijä: esimerkiksi päivänvalon hyödyntäminen valaistuksessa, ilmastoinnin ja lämmityksen säätäminen tarpeen ja olosuhteiden mukaan voi vähentää tarpeetonta energiankulutusta merkittävästi. 

Minä väitän, että nykypäivän rakennussuunnittelua voisi kehittää niin, että se huomioisi paremmin kiinteistöautomaation optimaalisen hyödyntämisen. Automaatioalan ammattilaisen näkökulmasta rakennushankkeissa kiinteistön automaatiomääritykset kannattaisi suunnitella nykyistä tarkemmin. 

Automaatiourakoitsija törmää toisinaan rakennuskohteisiin, joissa hankkeen suunnitelmat noudattavat aiemmin toteutetun vastaavan hankkeen suunnitelmia. Tällöin niiden soveltaminen nykypäivän automaatioasennuksiin voi olla haastavaa. Tämä saattaa johtaa myös tilanteeseen, jossa automaatiomääritykset voivat olla ristiriidassa keskenään, jolloin niiden toteuttaminen voi olla mahdotonta. 

Toive kohteiden tarkemmasta suunnittelusta koskee sekä uudis- että korjaushankkeita. Huolehtimalla, että automaatiomääritykset vastaavat tämän päivän teknologioita ja mahdollisuuksia, on mahdollista parantaa kiinteistön käyttömukavuutta ja energiatehokkuutta sekä säästää rakennushankkeen kustannuksissa. 

Tyypillinen tilanne voi olla sellainen, jossa kiinteistön järjestelmät eivät keskustele avoimesti keskenään, eivätkä ne huomioi kiinteistön eri järjestelmistä tulevaa tai niihin menevää energiaa. Tällaisia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi maalämpö-, aurinkoenergia-, kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät. Myös edellä mainittujen lähteiden seurantajärjestelmien tulee keskustella keskenään. Huoneistojen lämpötilaa saatetaan myös perinteisesti säädellä ulkolämpötilan mukaan, sen sijaan, että säätelyssä huomioitaisiin itse huoneessa vallitseva lämpötila. 

Meitä automaatiourakoitsijoita saatetaan pitää jääveinä, kun toivomme määrityksiltään laadukkaampia suunnitelmia. Tämä perustuu ajatukseen, jossa urakoitsijoiden oletetaan petaavan itselleen enemmän työtä ja siten rahakkaampia keikkoja. Tavoitteenamme on kuitenkin tarjota tilaajalle mahdollisimman hyvää palvelua ja auttaa heitä tekemään kohteista mahdollisimman energiatehokkaita ja käyttäjäystävällisiä. Lisäksi asiaankuuluvasti määritellyn automaation aikaansaamat kustannussäästöt ovat moneen kertaan todennettuja. 

Kiinteistön elinkaaren kustannuksia vertaillaan usein eri osa-alueiden, kuten suunnittelun ja rakentamisen, käytön ja ylläpidon sekä mahdollisen purkamisen osalta. Näistä kiinteistön käyttö- ja ylläpitokustannukset, etenkin energia- ja ylläpitokustannusten muodossa, aiheuttavat elinkaaren aikana suurimmat kustannukset. Sen sijaan suunnittelu ja rakentaminen kattavat keskimäärin vain noin 20 prosenttia koko elinkaaren kustannuksista. Automaatiomääritykset ovat seikka, jolla voidaan saada aikaan isoja energia- ja kustannussäästöjä kohtalaisen pienillä rahallisilla panostuksilla.  

Yllä kuvailemani tilanteen taustalla voi olla yksinkertainen syy: automaation mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta täysin eikä sitä pidetä kiinteistön elinkaaren kannalta merkittävänä asiana, sillä se vie rahassa mitattuna verrattain pienen siivun rakennuksen kokonaiskustannuksista. Tämä näkyy siinä, että automaatiourakoitsija on yleensä viimeinen hankkeeseen valittava urakoitsija. Nykytilannetta kuvaa myös hyvin se, että rakennustelineisiin saatetaan käyttää enemmän rahaa kuin kiinteistön automaation suunnitteluun. Toivoisin, että automaation suunnitteluun satsattaisiin enemmän, sillä rakennusautomaatio vastaa kiinteistön toiminnasta koko sen elinkaaren ajan.  

Olen pitkän urani aikana seurannut kiinteistöautomaation kehitystä aina sen alkutekijöistä lähtien. Suomessa on paljon korkealuokkaista automaatio-osaamista, ja tämän osaamisen hyödyntäminen jo hankesuunnitteluvaiheessa parantaisi varmasti myös kiinteistöautomaation optimaalista hyödyntämistä. Me Bravidalla näemme panostuksen tuomat hyödyt muun muassa kiinteistön käyttöön ja ylläpitoon liittyen työskennellessämme päivittäin asiakkaiden kanssa.  

Myös positiivista kehitystä on tapahtunut esimerkiksi automaatioon liittyvissä asenteissa. Isommat kiinteistön omistajat pääsääntöisesti ymmärtävätkin kiinteistöautomaation tuomat hyödyt. Myös koronapandemian myötä lisääntynyt sisäilman laadun huomioiminen on kasvattanut toimivan kiinteistöautomaation arvostusta.  

Kiinnostuitko kiinteistöautomaatiosta? Ollaan yhteydessä!

Jarmo Ahonen 
Yksikönpäällikkö, Lahti 
jarmo.ahonen@bravida.fi 
+358 50 561 0033