Kiire, keskeneräiset suunnitelmat ja automaatiosta tinkiminen kasvattavat elinkaarikustannuksia

Elinkaarikustannusten painoarvo on kasvanut tasaisesti jo pitkään, mutta erityisesti viime vuosina se on alkanut näkyä konkreettisesti hankintavaiheessa. Kun tilaaja katsoo hanketta 20 tai 50 vuoden aikajänteellä, kiinnostus siirtyy – tai sen pitäisi siirtyä – pelkästä investoinnista rakennuksen käytön aikaisiin kuluihin: energiaan, huoltoon, korjauksiin ja järjestelmien toimivuuteen.

“Elinkaarikeskustelu on yleistynyt 3–5 viimeksi kuluneen vuoden aikana hyvinkin voimallisesti. Tilaajat ovat entistä tietoisempia kokonaisuudesta: rakentamisen hinta on vain osa kustannuksia, ja iso vaikutus syntyy vasta käytön aikana. Asiasta ei kuitenkaan puhuta vielä riittävästi”, kertoo Bravidan pääkaupunkiseudun aluejohtaja Mika Toiviainen.

Sopimusmallilla on merkitystä

Elinkaarikustannuksiin vaikuttaminen ei ole vain tekninen kysymys, sillä se on myös sopimustekninen kysymys. Kiinteähintaisessa urakassa urakoitsija tekee sen, mitä on tilattu ja suunniteltu, eikä pelivaraa parempien ratkaisujen ehdottamiseen aina ole. 

”On erilaisia urakkamalleja, jotka antavat meille enemmän mahdollisuuksia ohjata suunnittelua ja tuoda esiin vaihtoehtoja, joilla kokonaiskustannuksia voidaan pienentää pitkällä aikavälillä”, Toiviainen sanoo.

Kun vastuut ja päätöksentekoketjut ovat selkeät jo alussa, syntyy myös paremmat edellytykset elinkaariviisaille valinnoille. Jos suunnitelmat jäävät keskeneräisiksi ja työmaa käynnistyy kiireellä, riskinä ovat virheet, lisätyöt ja ratkaisut, jotka eivät näytä edullisilta edes paperilla.

Sudenkuopat ovat usein näkymättömissä

Rakennuksen elinkaari voi kaatua yllättävän pieniin valintoihin, jos kriittisissä kohdissa säästetään liikaa. Erityisesti piiloon jäävät asennukset, kuten putkistot ja muut rakenteiden sisään jäävät järjestelmät, pitäisi toteuttaa laadukkailla tuotteilla ja hyvillä työmenetelmillä, koska korjaaminen myöhemmin on vaikeaa ja kallista.

“Hyvin valmisteltu on vähintään puoliksi tehty. Se on ihan perusedellytys, että voidaan tehdä laadukas tuote loppukäyttäjälle. Lisäksi kaikilla osapuolilla pitää yhteinen käsitys tavoitteista, ennen kuin työmaalla alkaa tapahtua”, Toiviainen kertoo.

Kun aikataulu painaa päälle, töitä joudutaan tekemään keskeneräisten lähtötietojen varassa. Lopputulos voi olla teknisesti suunnitelmien mukainen, mutta käytön ja ylläpidon kannalta huono, mikä näkyy myöhemmin lisäkustannuksina kiinteistön omistajalle ja käyttäjille.

Talotekniikka on isossa roolissa

Energiankulutukseen vaikuttavat ratkaisut, kuten ilmanvaihtokoneet, lämmitysjärjestelmät sekä valaistus ja niitä ohjaava automaatio ovat keskeisessä roolissa elinkaarikustannuksissa. 

”Jos automaatio on suunniteltu huolellisesti, testattu ja optimoitu, laitteet toimivat toivotusti, ja esimerkiksi yhtäaikainen lämmitys ja jäähdytys tai väärät käyttöajat jäävät pois. Tästä huolimatta automaatio on usein kohta, josta tingitään herkästi, vaikka se on murto-osa koko investoinnin arvosta”, Toiviainen päivittelee. 

Käytön aikainen seuranta ja optimointi korostuvat jatkossa entisestään: dataa kertyy, ja järjestelmiä voidaan säätää rakennuksen todellisen käytön mukaan. Automaation yleistyminen ei kuitenkaan poista huollon perusasioita: parhaatkaan laitteet eivät pysy kunnossa ilman säännöllistä ylläpitoa.

”Elinkaarikustannukset pysyvät hallinnassa, kun hanke suunnitellaan huolella ja sopimusmalli valitaan niin, että oikeat ihmiset pääsevät vaikuttamaan ratkaisuihin jo suunnittelupöydällä. Kun ketju toimii alusta loppuun, myös rakennuksen tekniikka palvelee tarkoitustaan, ja kustannukset pysyvät ennustettavampina koko elinkaaren ajan”, Toiviainen summaa. 

Lisätietoja:

Mika Toiviainen
Aluejohtaja pääkaupunkiseutu
Bravida Finland Oy
mika.toiviainen@bravida.fi
+358 46 923 3872