Kriittisen infrastruktuurin automaatiossa luotettavuus on tehokkuutta tärkeämpää

Kriittisessä infrastruktuurissa on kyse hyvin konkreettisista asioista: leikkaussalien olosuhteista, datakeskusten jäähdytyksestä ja muista järjestelmistä, joiden on toimittava ympäri vuorokauden. Automaatio on osa tätä kokonaisuutta, mutta sen rooli on erilainen kuin tavallisessa kiinteistötekniikassa.

”Kriittisen infrastruktuurin kohdalla keskeistä on suunnittelu. Järjestelmät määritellään ja rakennetaan siten, että ne ovat tuplattuja tai jopa triplattuja, jotta ne kestävät mahdolliset vikatilanteet. Automaatio rakennetaan tämän päälle”, sanoo Bravidan rakennusautomaatioyksikön johtaja Timo Meri.

Kriittisen infran automaatioratkaisujen tärkein hyöty on toimintavarmuus. Järjestelmät on rakennettu kestämään häiriötilanteet ja vikatilanteet, ja komponentit sekä ratkaisut on valittu tätä silmällä pitäen.

Vikasietoisuus rakennetaan kerros kerrokselta

Kriittisen infrastruktuurin automaatiossa keskeisiä toimintoja, kuten jäähdytystä, ohjataan aina redundanttisilla eli kahdennetuilla ohjausyksiköillä. Näistä ensimmäinen toimii master-yksikkönä ja toinen on varalla valmiina ottamaan ohjat, jos ensisijainen järjestelmä vikaantuu.

“Jos ensisijainen ohjausyksikkö kaatuu, siirtyy hallinta varalla olevan käsiin automaattisesti, ilman käyttökatkosta. Pyrimme suunnittelemaan myös käytettävät väyläratkaisut niin vikasietoisiksi, ettei vioittunut väylä tai I/O-kortti pysäytä koko järjestelmää. Jos jokin osa rikkoutuu, tiedonsiirto jatkuu toista reittiä pitkin”, Meri kuvaa.

Monissa kohteissa varaudutaan jo etukäteen siihen, että kriittiset varaosat ovat fyysisesti saatavilla joko kohteessa tai erillisessä välivarastossa.

“Kun puhutaan kriittisistä ympäristöistä, emme voi tilata varaosaa ja palata asennuksen pariin seuraavalla viikolla. Varaosien on oltava heti saatavilla ja asennettavissa”, Meri sanoo.

Kyberturvallisuus on noussut viime vuosina huomion kohteeksi koko yhteiskunnassa, myös kriittisen infran kohdalla. Kriittiset järjestelmät pidetään tiukasti rajatuissa verkoissa, etäyhteyksien käyttöä vältetään, ja sisäverkot suojataan muun muassa palomuurilla ja vahvalla tunnistautumisella.

“Järjestelmät eivät ole ulkopuolelta helposti saavutettavissa, ja sisäverkon suojaamiseen kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota. Jos sisäverkkoon pääsisi asiattomia tunkeilijoita, seurauksena voisi olla ketjureaktio, jossa tunkeutuja etenee järjestelmästä toiseen”, Meri sanoo.

Toimintavarmuus edellyttää myös ihmisiä

Kriittisen infran vikasietoisuus on automaation lisäksi riippuvainen myös varmuuskopioinnista ja palautumissuunnitelmista. Äärimmäisissä tilanteissa järjestelmä on saatava takaisin toimintakuntoon nopeasti ja hallitusti, jopa ennen kuin ongelma koskettaa loppukäyttäjiä.

“Palautumissuunnitelmat täytyy miettiä ennakolta ja niitä pitää harjoitella. Tilanteen osuessa kohdalle ei enää voi pohtia mahdollisia askelmerkkejä, vaan kaiken pitää edetä harkitusti, aiemmin laaditun suunnitelman mukaisesti”, Meri toteaa.

”Vaikka automaatio toimii pitkälti itsenäisesti, ihmistä ei ole poistettu yhtälöstä. Viime kädessä järjestelmien on oltava käsin ohjattavissa. Tekoälyä ei vielä nähdä ihmistä korvaavana ohjausratkaisuna”, Meri muistuttaa.

Kriittisen infran automaatiojärjestelmien toteutus vaatii erityistä huolellisuutta, kattavaa testausta ja dokumentointia, ja järjestelmät tarkastetaan huomattavasti perusteellisemmin kuin tavanomaisissa kiinteistöautomaatioratkaisuissa.

”Automaatiolla on ollut vaikutuksensa osaamisvaatimuksiin. Järjestelmien monimutkaistuminen ja tietoturvan korostuminen vaativat erityisosaamista, jota ei välttämättä opita koulussa, vaan käytännön työssä”, Meri toteaa.

Lisätietoja:

Timo Meri
Rakennusautomaatioyksikön johtaja
timo.meri@bravida.fi
Puh: +358 44 410 3636